HVITTRÄSKIN VILLIVIINIT

Pyöräilin puutarhaan. Komeiden kotkansiipien, jyhkeiden kivipilaripergoloiden ja kurjenmiekkojen valtakuntaan. Omassa ylhäisessä rauhassaan kukkulalla, upean järvimaiseman auetessa kaukana alhaalla. Puutarhalähimatka Suomessa. Täältä espoonnurkalta Kirkkonummelle. 1900-luvun alun aikakauden tunnelmaan, Saaristen ja Geseliusten maailmaan.

d_pieni_saniaiset_DSC2752

Jo viime kesänä seikkailin suomalaisissa puutarhoissa ympäri maata. Vaikka brittiläisiin puutarhoihin edelleen halajankin, en enää halunnut niihin lentää. Viime vuonna hurauttelin pitkin Suomea joukkoliikenteellä, junalla ja linja-autolla, omilla lähikulmillani bussilla ja metrolla. Tänä keväänä, sattuneesta syystä, kulkuvälineeksi vaihtui polkupyörä, auto kun pihallamme on vain aivan satunnaisesti. Pyörän myötä matkojeni pituudet lyhenivät. Viime kesänä kyllä viiletin pyörällä pitkin Tornionjoen maisemaa, mutta en pyöräile täältä etelästä sinne saakka, nyt pysyn hetken oman laajan kaupunkiympäristöni ja läheisen maaseudun hiekkateillä ja puistoissa.

e_pieni_Iris_DSC2775

Tämä blogi on uinunut, koska en syksyn 2018 jälkeen ole käynyt Briteissä, vaikka sikäläisiä puutarhoja olen kaukaa jatkuvasti ihaillutkin. Nyt kun tuskin pääsen brittiläispuutarhoihin ainakaan seuraavaan vuoteen, enkä vielä ilkeä suunnitella junareittiäni anglofiilin unelmasaarelle läpi Ruotsin, Tanskan, Saksan, Belgian ja Ranskan, pyöräytän blogin Suomi-näkökulmaan, sillä nähtävää tässä maassa riittää, ja ihania puutarhoja samoin. Puksipuuaitojen ja marjakuusilabyrinttien sijaan nyt siis orapihlaja-, kuusi- ja siperianhernepensasaitoja.

Englantilaisvaikutteitakin kyllä Suomesta löytyy, sekä matkailijaa elvyttäviä teehuoneita. Avasin näille silmäni jo viime kesänä, tänä vuonna tiedän, ettei aina tarvitse mennä merta edemmäs kalaan eikä meren yli puutarhaan.

rodot_pieni_DSC2739

Herman Gesellius & Eliel Saarinen & Armas Lindgren olivat edelläkävijöitä, joiden ateljeekoti Hvitträsk valmistui 1903. Eliel Saarinen (1873–1950) oli Euroopan 1800-1900-lukujen vaihteen arkkitehtuurin, art nouveaun, modernismin ja jugendtyylin mestareita. Kuvanveistäjä Loja Gesellius (1879–1968) meni Saarisen kanssa naimisiin 1904, ja teki yhteistyötä miehensä kanssa. Eliel Saarinen toimi melkein kaikilla visuaalisten taiteiden alueilla suunnitellen myös erilaisia taidekäsityötuotteita, kuten tekstiilejä ja ryijyjä, ja Loja Saarisesta kehittyi tekstiilitaiteilija.

i_katto_takka_pieni_DSC2801

Kansallisromanttisissa taiteilijahuviloissa 1900-luvun alussa, kuten Hvitträskissä, näkyi vahvasti taiteen ja käsityötaidon, Arts and Craftsin, yhdistämisen ideologia, mihin liittyi puutarhan nivoutuminen taloonsa yhtenä kokonaisuutena. Aikakauden taiteen ja arkkitehtuurin tyylimuutos heijastui puutarhasuunnitteluun: arkkitehtoninen, suoralinjainen muotopuutarha tuli jälleen muotiin. Kansallisromantiikka toisaalta korosti suhdetta suomalaiseen luontoon. Rakennusaineina Hvitträskissäkin käytettiin luonnonmateriaaleja: hirsiä, kiveä ja rapattua tiiltä. Puutarhan muodot syntyivät luonnonkivimuureista, pergolan kivipylväistä ja kiviportaista.

b_ovi_pieni_DSC2745

Puutarha kasvoi talon eri osien valmistumisen vanavedessä. Suomalaisarkkitehdit saivat vaikutteita englantilaisista puutarhasuunnittelun suuntauksista. Arkkitehti Reginald Blomfield kritisoi puutarhureiden ihannoimaa, William Robinsonin puolustamaa niittymäistä luonnonpuutarhaa. Saksalainen Hermann Muthesius esitteli sekä Blomfieldin ajatuksia että Hvitträskin huvila-kohteena todeten, että talon ja puutarhan on molempien oltava arkkitehtuuria, ja vain säännöllisen muotopuutarhan myötä rakennuksesta ja puutarhasta tulee yksi kokonaisuus. Nämä ajatukset vaikuttivat muotoutumassa olevaan Hvitträskin puutarhaan, jonka kiviset rakenteet, puutarhan tilat ja tilojen rajaajat, pergolat ja pengerrykset herrat arkkitehdit suunnittelivat. Rouva Loja Saarisella puolestaan oli keskeinen rooli istutusten suunnittelussa ja sommittelussa, sekä arvatenkin kasvivalinnoissa.

g_pieni_sunken_pergola_DSC2786

Uutta puutarha-arkkitehtuuria Hvitträskissä edustivat huolitellut nurmireunat, nurmikon reunojen runkosyreenit, leikattu siperianhernepensasaita ja muurien villiviinit. Puutarhassa oli neljään lohkoon jaettu ruusutarha, huvimajoja, suoria linjoja ja maastoon sovitettuja terasseja ja tasoja, joista yksi muodosti upotetun puutarhan tilan. Saariset istuttivat puutarhaan omenapuita, poppeleita ja tuijia. Puutarhaa hoidettiin huolellisesti ja työhön palkattiin puutarhuri Johannes Öhqvist apulaisineen. Helppohoitoisuus ei kuulunut tuon ajan puutarhatrendeihin.

f_huvimaja_DSC2782

Hvitträskin puutarhoissa kukkivat nyt akileijat, iirikset ja pionit, bellikset nurmella, runkosyreenit valkeina pilvipalloina. Muureja reunustavat ihanan vihreät saniaiset. Villiviini verhoaa taloja, oviaukkojen kaaria, huvimajaa ja pergolaa, villiviini on tämän puutarhan valloittaja. Puutarha yltää myös sisälle Saaristen kotimuseoon, kasviornamentteina kattomaalauksissa, ruusuina kamarin gobeliinissa.

h_Aquilegia_pieni_DSC2791

Puutarhojen muoto rakennusten katveessa ja jatkeena toimii täydellisesti, asumis- ja oleskelutilojen venyessä saumattomasti sisältä ulos. Muurit ja kulkuaukot muureissa, kiviportaat ja pengerrykset, pergolan varjo ja vanhat omenapuut, pähkinäpensasmaja, sekä jylhä näköala alas järvelle. Puutarha ja maisema, kerrassaan upeaa.

ruusukamari_pieni_DSC2822

Lähteitä:

Hemgård, G. 2001. Hvitträskin puutarhataiteesta. Hortus fennicus, Suomen puutarhataide. Viherympäristöliitto & Suomen puutarhataiteen seura. S. 250–255.

Wäre, R. 1997 (päivitetty 2015) Saarinen, Eliel. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– URN:NBN:fi-fe20051410; http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-003614 (ISSN 1799-4349, verkkojulkaisu) (viitattu 16.6.2020)

 

 

Kategoriat Suomi

2 vastausta artikkeliin “HVITTRÄSKIN VILLIVIINIT

  1. Hei vaan! Meillä Suomessa ollaan usein niin passiivisia, ettei kommentoida sitten millään, joten toimin tässä toisin, kun juuri luin tämän mukavan ja innostavan blogisi ja kommentoin: Hienosti löysit sävyjä ja yksityiskohtia tästäkin kohteesta, vaikka olikin niin läheltä ja supisuomalainen…Hauska oli myös toteamuksesi, ettei vaivannäköä kavahdettu puutarhaa suunniteltaessa, ah, noita menneitä aikoja!

    Tykkää

    1. Hei! Kiitos kommentista! Kyllä, Suomestakin löytyy sävykkäitä ja mielenkiintoisia kohteita vaikka kuinka, joka puolelta Suomea, tänä kesänä on sitten sopivasti ehtinyt näihin itseään lähimpiin kohteisiin. Aurinkoista kesää!

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close