Bath on ihana hunajanvärisestä kivestä rakennettu kaupunki Avon-joen laaksossa Somersetin maakunnassa. Prior Parkin maisemapuutarha sijaitsee kaupungin reunalla rinteessä. Prior Parkiin pääsee kyllä paikallisbussilla tai vuokratulla kaupunkipyörällä, mutta se on kävelymatkan päässä. Ja jos kävelee, niin Prior Parkiin saa kiivetä! Ylämäki puiston huipulle on niin jyrkkä, että kaltevuus tuntuu jaloissa. Kiipeäminen palkitsee. Ylhäältä avautuu hengästyttävän kaunis maisema alas kaupungin suuntaan. Huipulla olevaan kartanorakennukseen ei pääse, mutta tässä vaiheessa ei sisälle haluaisi mennäkään. Ylhäältä puiston suojaisasta katveesta löytyy grotto ja lampi. Alaspäin voi lähteä laskettelemaan puiston reunametsikössä kulkevaa polkua tai suoraan niityn poikki päätyen Palladian-sillalle ja lammelle.
Vuonna 1710 Bathiin postikonttoristiksi muuttanut Ralph Allen osti ensin tuottoisan kivilouhoksen, rakennutti sinne junaradan ja 1730-luvulla ryhtyi muokkaamaan Prior Parkin puutarhaa runoilija ja puutarhasuunnittelija Alexander Popen avulla. Alun perin näkymä oli nykyistä enemmän muotopuutarhamainen, mutta alkoi pehmetä ja painottua alas laaksoon, kun Palladian-silta rakennettiin 1755. Vaikka ei tiedetä varmasti, minkälaisen panoksen puutarhalle Capability Brown antoi, hänet palkattiin 1760-luvulla osallistumaan puiston työstämiseen. Prior Parkin historia ulottuu kuitenkin 1000-luvulle, jolloin Bath Abbeyn perustanut piispa John de Villula rakennutti puiston lammet karppien kasvatukseen erikoistuneen luostarin tarpeisiin.
Bathin historia puolestaan ulottuu roomalaisaikaan asti. Roomalaiset olivat hyvinkin läsnä Bathissa, kuten niin monessa muussakin paikassa Englannissa, mikä edelleen on nähtävissä museoissa. Roman Baths –museo on hieno autenttinen kokemus tuon ajan läsnäolosta, niillä sijoillaan, johon roomalaiset kylpylänsä aikoinaan rakensivat. Mistä onkin hyvin luontevaa jatkaa itsekin kylpemään Thermae Bath Spa:n terveellisiin vesiin ja kattoterassin altaaseen avotaivaan alle.
Makuelämystä Bathin matkallaan kaivatessaan ei Ravintola Sally Lunn ole ehkä paras paikka, mutta hakiessaan viehättävää elämystä ja konkreettista sukellusta historiaan, tämä on ehdoton kohde. Itse tupsahdimme Sallyn ovesta sisään tietämättämme mitä löysimme. Itse talo on Bathin vanhimpia yhä katutasossa seisovia, vuodelta 1482. Syödessämme selvisi, että jalkojemme alla oli museo ja Sallyn alkuperäinen keittiö 1600-luvulta, sekä museoituna arkeologien kaivamia kerroksia aina roomalaisaikaiseen katutasoon saakka.
Buxus.blog – Puksipuita ja kuusiaitoja 